Julkaisimme blogisarjaa juhlavuotemme 2023 aikana. Sarjassa on tekstejä Seinäjoen Oppaiden toiminnasta, juhlavuotemme tapahtumista ja Seinäjoen kaupungin kuulumisista oppaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kirjoittamana. Uusia kirjoituksia julkaistaan noin kerran kuussa.
Heinäkuun toisessa blogissa Seinäjoen kaupungin viestintäpäällikkö Krista Rintala kertoo opastusten antamasta mielenkiintoisesta lisäarvosta. Oppaan tarinat johdattavat kuulijan myös inhimillisyyteen ja tavalliseen elämänmenoon.
Kurkistusreikiä ihmiseen
Mistä Aallot ammensivat värit Paimion parantolaan? Mikä oli Aaltojen puuveneen nimi? Mitä Tove Jansson söi ja joi maalatessaan Teuvan alttaritaulua? Nukkuiko Mannerheim kotonaan Kaivopuistossa kenttävuoteellaan?
Näihin kaikkiin kysymyksiin olen saanut vastauksen oppaalta. Kun vuosiluvut, hallitsijat, sodat ja aikakausien nimet sekoittuvat päässä ja unohtuvat saman tien, ihmisten puuhat, ajatukset, kohtalot ja persoonalliset piirteet takoutuvat mieleen. Tavallinen elämänmeno on kiinnostavampaa kuin suurteot. Ei niin mahtavaa kuningasta, sotapäällikköä tai alansa huippua, etteikö hänestä löydy rosoa, pilkahdusta ihmisyydestä, inhimillisyydestä ja arkisuudesta. Siihen kurkistusreikään on elämys upota oppaan johdolla.
Olen muutaman vuoden ajan harrastanut Aalto-matkailua. Koska työskentelen kaupungintalolla Seinäjoen Aalto-keskuksessa, arkkitehtuuri alkaa väistämättä kiinnostaa. Mieleen nousee kysymyksiä, joihin haluaa vastauksia. Millainen ihminen on kaiken tämän fanituksen takana? Mikä teki Aallosta maailmankuulun?
Aallon ajattelu avautui uudella tavalla Seinäjoen Oppaiden kävelykierroksella tutuissa rakennuksissa. Arkkitehdin antamien isojen merkitysten lisäksi oli kutkuttavaa nähdä, mitä seinäkirjoituksia vanhan virastotalon kellarista löytyy. Ihan joka kaupungissa ei nimittäin Aallon suunnittelemia sellejä olekaan! Jokaisen seinäjokisen yleistietoon kuuluu se, monta rappusta on askellettava Lakeuden ristin kellotorniin.
Vähitellen aloin lukea lisää Aalloista ja innostuin -sivujen loistavasta tarjonnasta. Ensin Aallot heräsivät eloon, ja tänä keväänä lainasin kirjastosta arkkitehtuurin historiasta kertovan kirjan. Se on menoa nyt!
Mutta palataanpa alun kysymyksiin.
Miksi se Paimion parantola hehkuu oranssina ja keltaisena? Sävyt on ammennettu ympäröivien mäntyjen ohuen hilsekaarnasta. Niinpä tietenkin!
Aaltojen puuvene oli kuittailevasti nimeltään Nemo propheta in patria (Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan). Vaikka arkkitehti olikin taitava monessa asiassa, veneiden suunnittelu oli eri taitolaji, ja se hörppäsi vettä.
Ja mitä aikalaiset ovat kertoneet Toven ruokavaliosta Teuvalla? Ketjupolttaja eli ranskanleivällä, vissyllä ja limsalla ja puheli vähänlaisesti paikallisille kirkonrakentajille.
Mannerheim oli taitava henkilöbrändinsä rakentaja. Sotapäällikkö nukkui katetussa tammisängyssä, joka siirtyi kuolinpesästä tyttären huomaan Ranskaan ja katosi sille tielleen. Ehkä se juuri nyt on myynnissä jonkin pikkukaupungin antiikki- ja vintagemarkkinoilla.
Tätä kirjoittaessa suunnittelen tulevaa lomaa. Kotimaassa on nähtävää ja koettavaa – oppaan johdolla, totta kai!
Krista Rintala
viestintäpäällikkö
Seinäjoen kaupunki